Korjaamon paineilmajärjestelmä koostuu keskuslaitteistosta, verkostosta sekä käyttöpisteiden kuluttajalaitteista. Keskuslaitteisto käsittää kompressorin, säiliön, suodattimet, jälkijäähdyttimen, jäähdytyskuivaimen, lauhteenpoiston sekä mahdollisen automaation.
Verkosto koostuu kiinteästä putkistosta ulosottoineen kuten paineilmapistokkeet liittimineen. Kuluttajalatteita ovat käyttöpisteissä olevat letkut, letkukelat sekä verkkoon kytketyt työkalut ja laitteet.
Järjestelmän hankinta- ja käyttökustannuksiin, huoltotarpeeseen sekä käytettävyyteen voidaan vaikuttaa paljon huomioimalla kaikkien järjestelmien ominaisuudet suunnittelussa.
Tarpeen määrittely
Järjestelmän suunnittelu on aloitettava tarpeen määrittelyllä, jotta saadaan selville, miten järjestelmä on edullisinta toteuttaa. Tärkeitä järjestelmän rakenteeseen ja kompressorin valintaan vaikuttavia perusasioita ovat:
- Käyttöpisteiden määrä, sijoittelu
- Kuluttajalaitteiden tarvitsema ilmamäärä sekä käyttöpaine / käyttöaste
- Paineilman laatuvaatimukset. Korjaamotila, puhdas tila, maalaus jne.
- Paineilman kriittisyys, tarvitaanko esimerkiksi varakompressori tai kaksi vuorottelevaa kompressoria
- Ohjauksen ja automaation tarpeet
Kun yllä olevat asiat ovat selvillä, voidaan niiden perusteella ratkaista:
- Verkoston rakenne ja tyyppi. Suora verkko vai rengasverkko / märkä verkko vai kuiva verkko
- Verkoston ja käyttöpisteiden lopullinen suunnittelu
- Keskuslaitteiston eli kompressorin tyyppi, kapasiteetti ja varustelu
- Keskuslaitteiston sijoittaminen. Kompressorihuoneen vaatimukset
Kuluttajalaitteiden ilmamäärän ja paineen tarve
Korjaamon paineilman tarve ei usein ole tasaisen jatkuvaa. Paineilmatyökalujen yhtäjaksoinen käyttöaika on lyhyt, mutteriväännin tai räikkäavain pyörii yhtäjaksoisesti vain muutamia sekunteja kerrallaan. Korjaamolaitteiden, kuten nostinten tai rengaskoneiden ilmasylinterit ovat verrattain pieniä ja lyhytiskuisia, joten niiden kerralla vaatima ilmamäärä on myös pieni. Suurimmat kuluttajat ovat öljy- ja nestepumput yleensä renkaiden täyttö, hiekka- tai raekuulapuhallus, hiontakoneiden käyttö sekä maalaus.
Joissakin tapauksissa paineilmaa voidaan tarvita myös talotekniikan puolella vaikkapa palopeltien ohjauksessa.
Tarvittavan ilmamäärän selvittäminen on tärkeää, koska kapasiteetiltaan liian suuri kompressori aiheuttaa turhia energiakustannuksia. Painekytkimellä ohjattu kompressori kuluttaa sähköä 40-50% nimellistehostaan myös silloin, kun se keventää eli ei tuota paineilmaa.
Myös tarvittavan paineen selvittämisellä on suuri vaikutus. Järjestelmää ei kannata mitoittaa varalta tuottamaan suurta painetta, jos suurimmassa osassa käyttöpisteitä tarvittava paine on matala. Esimerkiksi 1 bar muutos paineessa voi vastata 7-8% energiankulutuksessa. Suurin osa työkaluista ja laitteista toimii 6-7 bar käyttöpaineella.
Jos korjaamolla on jokin yksittäinen laite, joka tarvitsee korkean paineen, vaikka kuorma-auton renkaan täyttöön, kannattaa harkita voidaanko se hoitaa erillisellä pienemmällä kompressorilla sen sijaan, että pääkompressori mitoitetaan sen mukaan ja paine pudotetaan muille käyttöpisteille.
Tarvittavan ilmamäärän selvittämiseksi voidaan listata kuluttajalaitteiden ilman tarve ja käyttöaste %
Esimerkki
Paineilman laatuvaatimukset
Alkuvaiheen määrittelyssä selvitetään myös millaiset laatuvaatimukset käyttöpisteissä paineilmalle ovat.
Tämä vaikuttaa keskuslaitteiston kokoonpanoon kuivaimen sekä suodattimien osalta sekä niistä johtuvien verkoston painehäviöiden osalta myös kompressorin paineentuoton tarpeeseen.
Öljytiivistettyjen kompressoreiden tuottama ilma sisältää aina öljyä, lisäksi ilmassa on muita epäpuhtauksia sekä kosteutta, joka tiivistyy verkostossa vedeksi. Epäpuhtaudet vaikuttavat työkalujen kestoikään, toimilaitteiden toimintavarmuuteen sekä erityisesti hionta- ja maalaustöiden laatuun. Jos paineilma on kosteaa, sen laajentuessa hiontatyökalussa se samalla viilenee ja kosteus voi tiivistyä poistoilman joukkoon, jolloin se aiheuttaa hiottavan pinnan huonon työstettävyyden ja jopa mahdollistaa ruostumisen. Öljyn joutuessa maalattavalle pinnalle joko hiomisen tai maalaamisen aikana merkitsee taas aina huonoa laatua ja lisääntyneitä kustannuksia.
Laadukkaan paineilman perusteina voidaan pitää oikein valittua kompressoria, jota asianmukaisesti huolletaan ja sen sijoituspaikka mahdollistaa sen toimisen ja jäähtymisen. Sen lisäksi kompressorin jälkeen tulee asentaa paineilmasäiliö, josta syntynyt lauhde tulee muistaa päivittäin tyhjentää. Paineilmasäiliön jälkeen paineilma johdetaan joko jäähdytyskuivaimeen, joka poistaa kosteutta kastepisteeseen +3 °C astetta tai adsorptiokuivaimeen -40 °C astetta. Kastepiste tarkoittaa sitä lämpötilaa, jossa ilmaan voi tiivistyä vesipisara.
Kompressoriöljyn joutuminen paineilmaputkistoon on estettävä linjasuodattimilla, jotka asennetaan kuivaimen yhteyteen. Kompressoriöljy ei ole sopivaa työkalujen voiteluun, vaan siihen on käytettävä tarvittaessa kohdekohtaisia huoltoyksiköitä, jossa samalla asetetaan työkalulle sopiva paine.
Paineilman kriittisyys
Jos kyseessä on korjaamo, jossa paineilman saatavuudessa ei voi olla katkoksia esimerkiksi kompressorin huollon aikana tai sen vikaantuessa on syytä valita kaksi kompressoria, jotka voivat toimia vuorotellen, jolloin niiden elinkaari kulkee samaa rataa ja huollot voidaan optimoida samaan aikaan.
Kaksikompressorijärjestelmä on hyvä varustaa automaattisella vuorottelujärjestelmällä, joka takaa paineilman saannin ja tasaa kompressorien käynnin. Järjestelmä voidaan myös liittää kiinteistön automaatiojärjestelmään, jolloin esim. huoltohälytykset tulevat käyttäjän tietoon.
Ohjauksen ja automaation tarpeet
Kompressorien käytönohjauksella on suuri vaikutus niiden energiankulutukseen. Tavallinen ruuvikompressori toimii kevennystoiminnon avulla. Eli sähkömoottoria suojellakseen kompressori siirtää kompressorin ”tyhjäkäynnille” kun yläpaine on saavutettu ja kompressori odottelee paineen laskua alarajalle jälkikäyntiajan verran. Nykykompressoreissa tämä aika vaihtelee tilanteen mukaisesti, mutta kompressorin energiankulutus laskee vain noin kolmasosaan nimellisestä.
Perusrakenteinen ohjaus edullisimmissa kompressoreissa on toteutettu esimerkiksi painekytkimellä ja 2 bar paine-erolla. Tällöin, jos kompressorin suurin paine on säädetty 10 bar on sen käynnistymispaine 8 bar. Osassa ruuvikompressoreita paine-ero on säädetty 0,5 bar, jolloin paine on tasaisempi eikä paineen vaihteluita tarvitse ottaa yhtä paljon huomioon työskennellessä.
Taajuusmuuttajaohjatuissa ruuvikompressoreissa paine-ero on vain 0,1 bar, jolloin verkoston paine voidaan optimoida eli laskea mahdollisimman alhaiseksi. Invertteriohjauksella, riippuen ilman käytöstä, energiansäästöpotentiaali voi olla jopa 30-40%, koska kompressori mukautuu kyseisen hetken paineilmantarpeeseen sovittaen pyörintänopeuden aina sen hetkiseen kulutukseen sopivaksi, minimoiden kevennyskäytön tarpeen.
Määrittelyssä on myös käytävä läpi, tarvitaanko kompressoreille etäkäynnistys manuaalisesti tai automaation kautta, viikkokello, automaattinen uudelleenkäynnistys sähkökatkon jälkeen, vaihejärjestysvahti tai hälytyksien ja laukaisutilojen indikointi rakennusautomaatioon.
Joistakin kompressorien ohjaimista voidaan valita myös useampia painealueita, jos paineilmaa tarvitaan koko ajan kiinteistön tarpeisiin, mutta painetta ei tarvita esim. öisin niin paljoa. Tällainen kohde voi olla vaikkapa savunpoistoluukkujen ohjaus tai sprinklerijärjestelmän paineistus.
Paineilmaverkoston rakenne
Paineilmaverkoston tehtävänä on siirtää tuotettu paineilma kompressorilta käyttöpisteiden kuluttajalaitteille. Verkosto koostuu putkistosta, sen kannakoinnista, siihen liitetyistä paineilman ulosottopisteistä sekä sopiviin kohtiin sijoitetuista sulkuventtiileistä, joilla mahdollistetaan verkoston huoltotyöt niin, ettei koko verkostoa tarvitse tehdä paineettomaksi huoltotöiden ajaksi. Lisäksi niin sanotuissa märissä verkoissa, putkistossa on lisäksi vedenerottimia, vedenkerääjiä sekä vesitaskuja.
Putkistoa suunnitellessa huomioidaan:
Putkiston sijoittelu / verkon tyyppi
Putkiston sijoittelu / muoto määräytyy pitkälti pohjapiirrokseen tai laitesijoittelukuvaan merkittyjen käyttöpisteiden sekä keskuslaitteiston sijoituspaikan mukaisesti. Sijoittelussa täytyy huomioida putkiston tarvitsemat kannakoinnit, ripustukset ja läpimenot, jotta reitityksessä vältytään ristiriidoilta esimerkiksi kaapelihyllyjen reitityksen kanssa.
Paineilmaverkko voi olla suora tai rengasverkko. Suorassa verkossa koko ilmamäärä kulkee yhtä runkolinjaputkea pitkin. Verkko on yksinkertainen toteuttaa mutta sillä on heikkoutensa. Koko linjan paine voi heilahdella tai laskea, jos linjan loppupäässä on paljon ilmaa kuluttavia laitteita.
Rengasverkko on suoraa verkkoa parempi ratkaisu laajemmissa verkostoissa. Rengasverkossa paineilma kulkee käyttöpisteeseen kahta tietä, jolloin on mahdollista pienentää putkiston putkikokoa. Rengasverkossa ei myöskään paineen heilahtelua pääse syntymään yhtä helposti, kuin suorassa verkossa.
Paineilman laatu, märät ja kuivat verkot
Myös tarvittava paineilman laatu määrittää verkoston rakennetta. Verkosto voi olla niin sanottu märkä verkko, jossa keskuslaitteistoon ei ole kytketty kuivainta. Tällaisessa verkostossa osa paineilman kosteudesta tiivistyy kompressorin jälkijäähdyttimenä toimivassa säiliössä lauhteeksi mutta verkostoon menevässä ilmassa on silti aina kosteutta, joka tiivistyy putkistossa ja on otettava huomioon suunnittelussa.
Märkä verkosto vaatii putkistoon kaadon virtaussuuntaan, vedenerottimia, mahdollisen vedenkerääjän sekä vesitaskuja tyhjennysventtiileillä, jolloin suunnittelusta tulee monimutkaisempaa ja komponenttien tarpeen sekä asennuksen osalta myös kalliimpaa.
Märässä verkossa ulosottoputket runkolinjasta täytyy tehdä runkolinjan yläpuolelta niin sanotulla joutsenkaulalla, ettei runkolinjaan tiivistynyt vesi ei pääse kertymään ulosottoputkeen. Käyttöpisteissä oleviin ulosottoihin täytyy asentaa vedenerotin ja tarvittaessa öljytin, joita ennen on huoltotoimenpiteet mahdollistava sulkuventtiili. Ulosottoputkeen täytyy tehdä vesitasku eli putken täytyy ulottua n. 50 cm siinä olevaa ulosottoa alemmaksi, jotta putkeen tiivistynyt kosteus pääsee kertymään vesitaskuun. Vesitaskun pohjalle on asennettava tyhjennysventtiili lauhteen poistoa varten. Vesitaskun tilalla voidaan käyttää suurempikokoista vedenkerääjää, jonka tyhjennysväli on harvempi, kuin vesitaskun.
Putkiston kaadosta johtuen, putkistoon voi kerääntyä vettä kohtiin, joissa putkistoa on esimerkiksi nostettu ylöspäin kulmalla. Kaikkiin tällaisiin kohtiin tulisi asentaa vedenerottimet.
Märän verkoston käyttö asettaa vaatimuksia myös käytettävälle putkimateriaalille. Teräksiset, myös galvanoidut putket, ruostuvat kosteuden seurauksena käytössä. Putkiston seinämille kertyy myös öljyä ja ilman mukana tulleita muita epäpuhtauksia, jotka emulsoituvat ja aiheuttavat virtauksen heikentymistä tai laiterikkoja kulkeutuessaan kuluttajalaitteisiin.
Käytettävyyden kannalta märkä verkko on työläs johtuen sen vaatimasta lauhteiden poistoista. Myös verkoston potentiaaliset vuotomahdollisuudet ovat suuremmat kuin kuivassa verkossa, johtuen isommasta liitosten määrästä.
Kuivasta verkosta puhutaan silloin, kun keskuslaitteistoon on kytketty erillinen kuivain, tai kompressori itsessään on varustettu kuivaimella. Kuivainta käytettäessä verkostossa ei esiinny kosteutta, mikäli putkistoa ympäröivä lämpötila pysyy korkeampana, kuin kuivatun paineilman kastepiste.
Kuiva verkko on helpompi suunnitella, sijoittaa sekä toteuttaa. Kaikki liitokset runkolinjasta käyttöpisteille voidaan tehdä suoraan runkolinjan alapinnasta eikä erillisille vedenerottajille ole tarvetta.
Verkoston ja käyttöpisteiden lopullinen suunnittelu
Oikein mitoitetun verkoston painehäviö ei saisi ylittää 0,1- 0,3 bar painehäviötä. Painehäviötä syntyy kitkan vaikutuksesta, ilman liikkuessa putkistossa. Putkisto on mitoitettava niin, että käyttöpisteisiin saadaan riittävän korkea paine myös kulutushuippujen aikana. Paineilmaputkistoa mitoitettaessa periaatteena on laskea putkiston pituus metreissä ja lisätä siihen sitten asennuskomponenttien, kuten putkikäyrät, T-kappaleet, venttiilit, supistimet, jne. aiheuttama Ekvivalentti putkipituus.
Eri komponenttien Ekvivalentti putkenpituus on riippuvainen putken halkaisijasta. Arvojen selvittämiseksi laskentaa varten saatavilla on useita komponenttitoimittajien laskureita sekä taulukoita.
Periaatteessa putkisto ei ole koskaan liian väljä, Hyvä nyrkkisääntö on laskea ensin vaadittava putkikoko ja sitten korvata se yhtä kokoa suuremmalla putkella.
Runkolinjaan liitettyjen ulosottoputkien koko olisi hyvä mitoittaa kulutuslaitteen mukaan ja mitoittaa ne samankokoisiksi pikaliittimien ja venttiilien kanssa.
Paineilmaputkien materiaali voi olla teräs, galvanoitu teräs, alumiini tai muovi. Alumiiniset ja muoviset putket ovat yleistyneet ja ovat sopivia korjaamokäyttöön, kun käyttöpaineet eivät ole liian korkeat. Muovisten putkien asennus on helppoa ja muovin keveyden takia, niiden kannakointi on helppoa.
Putkimateriaalin valinnassa on huomioitava putken ja liitosten soveltuvuus tarvittavalle paineelle.
Asennuksissa on 90° kulmien sijaan parempi käyttää loivempaa mutkaputkea, jonka säde mutkassa on kaksi kertaa putken halkaisija (R=2d), jonka vaikutus ekvivalentissa pituuden laskennassa on vain murto osa 90° kulman aiheuttamasta pituudesta.
Käyttöpisteessä putkistoon viimeisenä liitettävä komponentti voi olla jokin kiinteästi asennettu laite, vaikkapa rengaskone, autonostin, pakokaasurata, pesukone tms. tai se voi olla irtoletku tai letkukela, johon kuluttaja laite kytketään pikaliittimellä. Kuluttajalaite voi olla mikä tahansa paineilmakäyttöinen työkalu esim. mutteriväännin, räikkäväännin, porakone, hiomakone, hallitunkki tai vaikka puhalluspistooli.
Kelojen valinnassa on huomioitava kelalta verkostoon tulevan yhteen koko, letkun halkaisija sekä pituus, jotta käyttöpisteeseen saadaan tarvittava paine sekä letku ulottuu työkohteessa tarvittavalle alueelle. Samoin on huomioitava kelojen kiinnitys korkeus, tarvitaanko alas tuonteja kattorakenteista, tai seinäkiinnitysmahdollisuus, tarvitaanko teline tai tukirakenne esimerkiksi Sandwich-elementtiin kiinnittämiseksi.
Keskuslaitteiston eli kompressorin tyyppi, kapasiteetti ja varustelu
Kompressori on paineilmajärjestelmän perusta. Se tuottaa kaiken korjaamon tarvitseman paineilman, joten se on valittava tarkasti, vaadittujen ominaisuuksien mukaan. Kompressoreita on olemassa useita eri tyyppejä, mutta korjaamoilla yleisimmät kompressorit ovat mäntä- tai ruuvikompressoreita. Kumpiakin tyyppejä on saatavana myös öljyttömät mallit, mutta niitä harvoin tarvitaan korjaamoympäristössä.
Mäntäkompressorit
Mäntäkompressorit soveltuvat kohteisiin, joissa paineilman tarve on pienehkö ja käyttö vähäistä. Mäntäkompressoreissa sekä paineenvaihtelut, että painepulssit ovat suuria.
Suosittelemme mäntäkompressoria korjaamokohteisiin, joissa kompressorin käyttöaste jää pieneksi, eli satunnaiseen pulttipyssykäyttöön / renkaantäyttöön. Rajoittavia tekijöitä on kompressorin yhtämittainen käyttö, eli mäntäkompressorille viiden minuutin yhtäjaksoinen käyttö vaatii, kompressorista riippuen, viiden
minuutin lepojakson.
Mäntäkompressoreiden melutaso on myös suuri, josta johtuen kompressori kannattaa sijoittaa erilleen työtiloista. Melua voidaan pienentää valitsemalla äänieristetty kotelointi, mutta se kasvattaa kompressorin kokoa ja näin ollen myös sen vaatimaa lattiatilaa.
Mäntäkompressorin hankintahinta ja huoltokustannukset ovat edulliset mutta männät, sylinterit, männänrenkaat ja venttiilit kuluvat käytössä huollosta huolimatta ja niiden korjaaminen ei ole kannattavaa. Mäntäkompressori on ns. kertakäyttötavaraa ja se on uusittava kokonaan sen kuluttua loppuun.
Esimerkkejä mäntäkompressoreista: https://www.suomentyokalu.fi/korjaamolaitteet/paineilmakompressorit-kuivaimet-paineilmakelat/mantakompressori/cprd-mantakompressori/
Ruuvikompressorit
Ruuvikompressori on paras ratkaisu korjaamolle silloin, kun paineilman käyttö on enemmän yhtäjaksoista ja paineilmaa vaaditaan paljon. Ruuvikompressorit ovat käyntiääneltään hiljaisia ja valinnanvaraa kapasiteetin ja varustelun suhteen löytyy paljon.
Korjaamolle soveltuvat ruuvikompressorit ovat rakenteeltaan kompakteja ja voivat sisältää kaiken keskuslaitteiston tarvitseman tekniikan integroituna paineilmasäiliön päälle rakennettuun laitekoteloon.
Usein näissä kompressoreissa säiliö toimii jälkijäähdyttimenä ja lisäksi niihin on asennettu valmiiksi kapasiteettiin sovitettu jäähdytyskuivain, öljynerotussuodatin, suodatin kompressorin imuilmalle, lauhteenpoistoventtiili sekä valmistajan oma ohjausjärjestelmä.
Valittaessa kompressoria on tärkeää tarkastaa, että kompressorin ohjaimen toiminnallisuus riittää käyttökohteen tarpeisiin ja siinä on tarvittavat lähdöt ja tulot esimerkiksi taloautomaatiota varten.
Lisäksi on arvioitava mikä on paras ratkaisu käynnin ja paineen ohjaukselle. Ohjaus voi olla karkealla 2 bar paine-erolla, tarkemmalla 0,5 bar paine-erolla tai taajuusmuuttajakompressoreissa jopa 0,1 bar paine-erolla.
Paineilman laatuvaatimukset ja verkoston tyyppi määrittävät tarvitaanko keskuslaitteistoon jäähdytyskuivain tai lisäsuodattimia.
Lopullinen valinta liittyen kapasiteettiin eli tuottoon ja käyttöpaineeseen, tehdään selvitetyn ilman määrän tarpeen sekä suurimman tarvittavan paineen lisättynä verkoston painehäviön määrällä.
Esimerkkejä ruuvikompressoreista: https://www.suomentyokalu.fi/korjaamolaitteet/paineilmakompressorit-kuivaimet-paineilmakelat/ruuvikompressori/cpm-ruuvikompressori/
Säiliö
Säiliön valinta on tärkeä. Koko tulisi mitoittaa riittävän suureksi niin, että säiliö voi auttaa vähentämään kompressorin käynnistys, kevennys ja pysäytysjaksojen määrää. Liian tiheä käynnistymistaajuus lyhentää moottorin elinikää.
Säiliö toimii myös varmistimena öljyvuotojen pysäyttämiseksi niin, että kompressorista mahdollisesti vuotanut öljy jää säiliöön, eikä turmele koko muuta verkostoa.
Säiliön toimiessa välijäähdyttimenä, sinne kondensoituu vettä, jonka poistosta on huolehdittava. Lauhteen poisto on mahdollista tehdä manuaalisesti mutta helpompaa on käyttää ajastimella toimivaa lauhteenpoistoventtiiliä, josta vesi johdetaan öljynerottimen kautta kaivoon. Säiliön on aina oltava läpivirtaustyyppinen, jossa ilma tulee säiliöön ala yhteestä ja lähtee verkostoon yläyhteestä.
Paineilmasäiliö on rekisteröitävä painelaite, jos sen maksimi paineen tilavuuden tulo on yli 3000.
Esimerkiksi 10 barin kompressoreissamme käytettävät 270 litran säiliö on leimattu 11 barin paineelle = 270 l x 11 bar = 2970, jolloin säiliötä ei tarvitse tarkastaa. Sen sijaan 13 barin kone on varustettu 16 barin säiliöllä, jolloin se tarvitsee tarkastaa, vaikka se on samankokoinen ja näköinen.
Kuivaaja
Kuivaajina käytetään yleensä joko jäähdytys- tai adsorptiokuivainta. Yleisin kuivaajatyyppi korjaamokäyttöön tarkoitetuissa ruuvikompressoreissa on jäähdytyskuivain, joka riittää lämmitetyissä tiloissa oleville verkostoille. Kuivaajan käyttö parantaa verkoston ja kuluttajalaitteiden käyttöikää estäen korroosiota ver-koston komponenteissa tai kulumista / vikaantumista käyttölaitteissa.
Kuivaajan kapasiteetti on mitoitettava kompressorin kapasiteetin mukaan. Irrallista kuivainta käytettäessä on huomioitava myös kuivaimen tarvitsema lauhteenpoisto.
Suodatus
Paineilman puhtausvaatimuksista riippuen, linjaan voidaan tarvita erilliset lisäsuodattimet. Paineilma sisältää likaa, joka voi olla mikro-organismeja, kiinteitä partikkeleita, pölyä tai öljyä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä lopputuotteeseen esimerkiksi maalauksessa ja lisäksi aiheuttaa toimintahäiriöitä tai kulumista työkaluissa ja koneissa.
Suodattimen valinta tehdään vaaditun paineilman laatuluokituksen mukaan. Teollisuudessa ja korjaamolla käytettävän paineilman laatuluokat on määritetty ISO 8573-1:2010 standardissa.
Esisuodattimia eli vedenerottimia käytetään yli 5 μm kokoisten kiinteiden partikkelien sekä pisaroituneen nestemäisen veden poistamiseen paineilmasta. Esisuodatinta käytetään nimensä mukaisesti mikrosuodattimien esisuodattimina. Mikrosuodattimet eli öljynerotussuodattimet suodattavat ilmasta kaikki 0,01 μm suuremmat epäpuhtaudet, olivat ne sitten öljyä tai kiinteitä partikkeleita.
Suodattimien tyyppi ja kapasiteetti on valittava halutun laatuluokituksen sekä vaaditun tilavuusvirran mukaan (kuutiota minuutissa). Suodattimien aiheuttamat painehäviöt on otettava huomioon verkoston suunnittelussa ja kompressorin mitoituksessa.
Keskuslaitteiston sijoitus
Keskuslaitteisto kannattaa sijoittaa tilaan, jossa se ei vie tilaa varsinaisesta työskentelytilasta. Kompressori tuottaa käydessään paljon lämpöä, joten tilan suunnittelussa on otettava huomioon riittävä ilmanvaihto. Paras ratkaisu olisi järjestelmä, jossa hukkalämpö talvikaudella saataisiin johdettua työtilojen lämmitysenergiaksi ja kesäkaudella taas ulos rakennuksesta. Tämä voidaan yksinkertaisimmillaan hoitaa tuuletusventtiileillä ja kanavapuhaltimilla. Kuuma jäähdytysilma ei saisi sekoittua imuilmaan, joten kompressorin sijoittaminen työtilaan, esimerkiksi ylös parvelle ei aina ole järkevä ratkaisu.
Kompressorin tehtävänä on puristaa ilmaa, joten mitä tiiviimpänä ilma kompressorille tulee, sen vähemmän kompressorin tarvitsee sitä puristaa. Ilma on sitä tiiviimpää, mitä viileämpää se on. Imuilman lämpötilan muutos +25 asteesta +10 asteeseen parantaa kompressorin tuottoa n. 5 %. Viileä huonelämpötila parantaa myös jälkijäähdyttimen ja kuivaimen toimintaa. Jos kompressori soveltuu pakkasilmalle, sille voidaan johtaa ilma suoraan ulkoa, joko suoraan imusuodattimelle tai sen lähelle.
Imuilman puhtaudella on suuri vaikutus kompressorin käyttöikään ja kulumiseen, joten imuilman riittävästä suodatuksesta on huolehdittava pölyisissä olosuhteissa. Kompressorihuoneen lämpötila ei saa laskea pakkasen puolelle, ettei lauhteenpoistolaite jäädy tai ohjauselektroniikka kostu huurtumisen takia.
Kompressorihuoneessa on oltava viemäröinti lauhdevedelle. Lisäksi on huolehdittava öljynerotuksesta ennen lauhdeveden johtamista viemäriin.
